Asianajotoimisto Tapio Mäkelä Oy on tukenasi kaikissa elämänvaiheissa

Ota yhteyttä ›

Avioehto ja muut perheoikeudelliset palvelut | Tampere, Ylöjärvi & muu Pirkanmaa

Asianajotoimisto Tapio Mäkelä Oy auttaa laatimaan avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset sekä muut perheoikeudelliset asiakirjat. Toimintamme kulmakiviä ovat asiantunteva ja asiakaslähtöinen palvelu. Lakimiehemme avustavat asiakirjojen laatimisessa, neuvotteluissa ja oikeudenkäynneissä.

Palveluihimme kuuluvat esimerkiksi:

  • Avioehdon laatiminen eli avioehtosopimus
  • Edunvalvontavaltuutus eli edunvalvontavaltakirja
  • Avioliitto ja avioero
  • Omaisuuden ositus
  • Pesänjakajana toimiminen osituksessa
  • Lasten huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatus

Ota yhteyttä – tarjoamme aina 15 minuutin maksuttoman alkuneuvonnan, jossa kartoitamme yhdessä tilanteesi ja tarvitsemasi avun.

Ota yhteyttä ›

Avioehtosopimus

Avioeron jälkeen omaisuusasioista sopiminen voi olla vaikeaa. Avioehtosopimus yksinkertaistaa mahdollisessa erotilanteessa omaisuudesta syntyviä riitoja ja erimielisyyksiä.

Parhaimmillaan omaisuuden jakoon liittyviä riidan aiheita ei erotilanteessa ole, koska niistä on selkeästi sovittu avioehtosopimuksessa. Avioehtosopimus on hyvä solmia jo ennen avioliittoa, mutta se on mahdollista tehdä myös avioliiton aikana.

Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat tiukat ja niistä on paljon virheellisiä käsityksiä. Tämän vuoksi lakimiehen käyttäminen on suositeltavaa.

Avioehtosopimus tulee tehdä kirjallisesti, päivätä ja allekirjoittaa. Lisäksi kahden esteettömän henkilön tulee todistaa osapuolten allekirjoitukset oikeiksi. Laissa säädetään tarkemmin avioehtosopimukseen liittyvistä muotovaatimuksista, muun muassa siitä milloin todistajat ovat esteellisiä.

Lähtökohtaisesti avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa kummallakin puolisolla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Yleensä avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päätyttyä tehdään ositus, jossa puolisoiden aviovarallisuuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi osapuolten kesken. Avioehdolla tästä voidaan poiketa halutulla tavalla.

Ota yhteyttä, niin laaditaan juuri teidän tilanteeseenne sopiva avioehto!

Ota yhteyttä ›

Avioero ja ositus

Avioeroa haetaan joko yhdessä tai yksin ja sen hakeminen on tyypillisesti kaksivaiheista. Ensimmäistä hakemusta seuraa pääsääntöisesti puolen vuoden harkinta-aika.

Harkinta-ajan jälkeen voi jättää niin sanotun toisen vaiheen hakemuksen, jolla saa avioeron. Jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, avioeron saa ilman harkinta-aikaa.

Avioliiton purkautuessa tulee tehdä ositus. Avioliitto voi päättyä eroon tai toisen puolison kuolemaan. Osituksessa puolisoiden aviovarallisuuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi osapuolten kesken. Varakkaampi osapuoli joutuu maksamaan tasinkoa, ellei avioehtosopimusta ole laadittu. Avioehtoa ei voida tehdä enää avioliiton päättymisen jälkeen.

Poikkeustapauksissa ositusta voidaan sovitella, jos lopputuloksesta olisi muodostumassa kohtuuton. Sovittelu saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi, kun toinen puoliso on saanut merkittävän perinnön tai kun avioliitto on ollut lyhytkestoinen. Ositussopimus kannattaa tehdä avioeron yhteydessä, ettei se jää eronneiden henkilöiden perillisten tehtäväksi.

Avioeroasian yhteydessä käräjäoikeudessa ratkaistaan usein elatusapu lapselle tai toiselle puolisolle, lapsen huolto- ja tapaamisoikeus sekä asumiseen liittyvät asiat.

Ota yhteyttä ›

Lasten elatus ja asuminen

Avioeron yhteydessä päätettäväksi tulee lasten huolto, kumman vanhemman luona lapset jatkossa asuvat sekä muut näihin liittyvät seikat.

Sopimukset lasten elatuksesta, tapaamisoikeudesta, asumisesta ja huollosta vaikuttavat merkittävästi sekä lasten että vanhempien elämään. Vanhemmat voivat sujuvoittaa prosessia toimimalla hyvässä yhteishengessä lasten etujen mukaisesti. Vanhemmat voivat joko sopia lapsen huollosta ja elatuksesta tai asia voidaan ratkaista oikeusteitse. Useimmiten asiat kannattaa pyrkiä sopimaan.

Vanhemmat saavat erotessaan pääsääntöisesti yhteishuoltajuuden lapsiinsa. Jos vanhempien välit ovat liian riitaiset yhteiselle päätöksenteolle lapsia koskevissa asioissa, lapset voidaan määrätä sen vanhemman yksinhuoltoon, jonka luona he asuvat.

Yhteishuolto tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhemmat päättävät yhdessä lasten huoltoon liittyvistä asioista. Näitä ovat esimerkiksi lapsen nimi, koulutus, sairaanhoito ja muuttaminen. Yhteishuoltajat eivät voi siis yksin päättää näistä asioista. Lisäksi yhteishuoltajilla on oikeus saada lapsia koskevia tietoja esimerkiksi päiväkodeista ja kouluista sekä myös muilta viranomaisilta. Jos lapset määrätään toisen vanhemman yksinhuoltoon, huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon taikka saada lapsesta tietoa edellä mainituilta viranomaisilta. Tämän vuoksi lapsen huollosta luopumista tulee aina harkita erittäin tarkkaan. Huollosta erotetulle vanhemmalle myönnetään kuitenkin lähes aina tiedonsaantioikeus lapsen asioihin.

Sopimus lasten elatuksesta ja kaikista siihen liittyvistä seikoista on syytä tehdä kirjallisesti. Voit ottaa meihin yhteyttä kaikissa lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvissä kysymyksissä – tarjoamme hienotunteista apua.

Ota yhteyttä ›

Varaa maksuton 15 min alkuneuvonta

Kerro yhteystietosi ja yhteydenoton aihe, niin soitan sinulle.

Soita