Perintöoikeus ja perunkirjoitus Tampereella, Ylöjärvellä ja muualla Pirkanmaalla

Testamentti

Henkilön kuollessa hänen omaisuutensa jaetaan siten kuin laissa säädetään. Testamentilla voit kuitenkin itse määrätä, miten omaisuutesi jaetaan. Laissa säädetystä perimysjärjestyksestä voidaan poiketa vain laatimalla testamentti. 

Testamentti on laadittava kirjallisesti ja testamentin tekijän on allekirjoitettava se. Lisäksi vaaditaan kaksi esteetöntä todistajaa. Laissa säädetään muotovaatimuksista tarkemmin. Pakottavissa olosuhteissa testamentin määrämuodosta voidaan kuitenkin poiketa. Kun testamentin tekijä on estynyt tekemästä varsinaista testamenttia sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi, voidaan tehdä hätätilatestamentti, johon pätee omat säännöksensä.

Järkevästi laaditulla testamentilla voidaan pienentää maksettavaksi tulevaa perintöveron määrää. Verosuunnittelua voidaan myös toteuttaa jo elinaikana tehtävillä lahjoituksilla ja omaisuuden myynnillä. 

Jotta testamentti toteuttaa tekijänsä tahdon juuri halutulla tavalla, kannattaa apuna käyttää lakimiestä. 

Testamentteja on erilaisia. On olemassa muun muassa omistusoikeustestamentti, jolla omaisuus määrätään testamentin saajalle täysin omistusoikeuksin. Vallintaoikeustestamentilla voidaan rajoittaa testamentinsaajan määräysoikeutta omaisuudesta. Hallintatestamentilla saatua omaisuutta taas saa vain hallita ja käyttää. Yleistestamentilla tekijä voi luovuttaa koko omaisuutensa tai tietyn osan siitä. Erityistestamentti eli legaatti taas on kyseessä, kun tietty esine tai rahasumma määrätään saajalleen.

Perunkirjoitus ja perukirja

Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää perillisasemassa olevat osakkaat kuolinpesää varten ja luetteloida kuolleen henkilön sekä hänen mahdollisen puolisonsa varat ja velat, jotta perinnönjako ja perintöverotus saadaan hoidettua asianmukaisesti. Perunkirjoitustilaisuus on pidettävä pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa perittävän kuolemasta. Jos perunkirjoitusta ei ehditä toimittaa mainitussa ajassa, veroviranomaiselta voi hakea pidennystä toimitusaikaan erityisestä syystä.

Toimitusvelvollisuus perunkirjoituksesta on sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa vainajan jäämistö on ja kuka parhaiten tuntee kuolinpesän tilan. Perunkirjoituksen laiminlyönti saattaa aiheuttaa henkilökohtaisen velkavastuun pesän osakkaalle, jos pesä on velkainen.

Perunkirjoituksessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuteen on todisteellisesti kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat ja leski. Kutsu voidaan esittää joko suullisesti tai kirjallisesti. Perillisen ei ole kuitenkaan pakko olla läsnä perunkirjoitustilaisuudessa ellei hän ole pesän ilmoittaja.

Perunkirjoitukseen kutsuttu voi halutessaan valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään perunkirjoitustilaisuudessa. Osallistuessaan perunkirjoitustilaisuuteen, perilliset saavat hyödyllistä tietoa esimerkiksi siitä, kannattaako lakiosaa tai perinnönjakoa vaatia. Valmis perukirja tulee toimittaa verottajalle.

Asianajotoimistomme pitkä kokemus ja osaaminen ovat käytettävissäsi, kun perunkirjoituksen pitäminen ja perukirjan laatiminen tulevat ajankohtaisiksi.

Ositus ja perinnönjako

Jos edesmennyt oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus. Osituksessa puolisoiden aviovarallisuuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi osapuolten kesken. Varakkaampi osapuoli joutuu maksamaan tasinkoa, ellei avioehtosopimusta ole laadittu.

Perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken. Kuolinpesän perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona, jos kaikki pesän osakkaat ovat yhtä mieltä siitä miten jako konkreettisesti toimitetaan. Jos sopuun ei päästä, voi käräjäoikeus määrätä hakemuksesta pesänjakajan ja -selvittäjän toimittamaan toimitusjaon.

Pesänselvittäjä on henkilö, jonka käräjäoikeus määrää hakemuksesta hoitamaan kuolinpesän asioita sekä saattamaan kuolinpesään jakokuntoon eli valmiiksi perinnön jakamista varten. Pesänjakaja taas määrätään vain silloin, kun pesän osakkaat eivät saa jaettua kuolinpesää sovinnollisesti tai kun siihen on jokin muu syy. Pesänjakajan tehtävänä on mahdollisten riitojen selvittäminen ja lopuksi perinnön jakaminen osakkaille. Pesänselvittäjän ja -jakajan on toimittava tehtävässään puolueettomasti. Mikäli kuolinpesässä on vajaavaltainen osakas, tulee perinnönjaon olla käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimittama tai vaihtoehtoisesti jaolle on saatava Digi- ja väestötietoviraston hyväksyntä.

Sopimusjako on tehtävä tarkkoja muotomääräyksiä noudattaen. Sopimusjaossa laaditaan perinnönjakokirja, joka jokaisen pesän osakkaan tulee allekirjoittaa itse tai valtuuttamansa henkilön toimesta. Lisäksi kahden esteettömän todistajan on allekirjoitettava perinnönjakokirja. Kun perunkirjoitus on toimitettu, on hyvä aika ryhtyä miettimään perinnönjakoa.

Perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa on tärkeää huomioida useita eri tekijöitä sekä tuntea laki ja käytäntö. Tämän vuoksi on suositeltavaa kääntyä ammattilaisen puoleen.