Usein kysytyt kysymykset
Asianajotoimisto Tapio Mäkelä

Testamentti selkeyttää omaisuuden jakautumista ja varmistaa, että oma tahto toteutuu. Pienikin omaisuus, kuten henkilökohtaiset esineet tai säästöt, voivat aiheuttaa ristiriitoja, jos ei ole selkeää ohjeistusta. Testamentti voi myös vaikuttaa siihen, ketkä saavat omaisuuden ja missä suhteessa.

Testamentin voi laatia itse, mutta sen tulee täyttää tietyt muotovaatimukset ollakseen pätevä. Pienikin virhe voi tehdä testamentista mitättömän, joten asiantuntijan (esim. asianajajan) käyttäminen varmistaa, että asiakirja on juridisesti pätevä ja tarkoituksenmukainen.

Lakiosa on rintaperillisten lakisääteinen vähimmäisperintöosuus, jota ei voi kokonaan sivuuttaa. Vaikka testamentissa määrättäisiin toisin, rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa, joka on puolet heidän normaalista perintöosuudestaan. Testamentti voi siis vaikuttaa vain siihen osaan omaisuutta, joka ylittää lakiosan.

Kyllä, testamentin voi aina muuttaa tai peruuttaa, kunhan henkilö on oikeustoimikelpoinen. Tämä tehdään joko laatimalla uusi testamentti tai tekemällä peruutusilmoitus. Uuden testamentin tekeminen kumoaa vanhan, jos se niin määrää tai on sen kanssa ristiriidassa.

Muotovirheinen testamentti voi olla mitätön ja siten vailla oikeusvaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että omaisuus jaetaan lain mukaan ikään kuin testamenttia ei olisi koskaan tehty. Siksi on tärkeää noudattaa muotomääräyksiä (esim. kahden esteettömän todistajan läsnäolo ja allekirjoitus).

Avioehto suojaa puolisoiden omaisuutta eron tai toisen kuoleman varalta. Se voi estää omaisuuden jakamisen tasan avioliiton päättyessä ja varmistaa, että oma tai suvun omaisuus säilyy halutulla osapuolella. Se antaa myös ennakoitavuutta ja oikeudellista turvaa.

Avioehto voidaan laatia ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Usein se tehdään ennen vihkimistä, mutta myös myöhemmin tehty avioehto on pätevä, kunhan se on asianmukaisesti rekisteröity.

Kyllä. Avioehtosopimusta voidaan muuttaa tai se voidaan purkaa, mutta molempien puolisoiden on suostuttava siihen. Muutokset on tehtävä kirjallisesti ja ne tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon.

Avioehto tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon, jotta se on pätevä. Rekisteröinti tehdään toimittamalla allekirjoitettu sopimus viranomaiselle, joka merkitsee sen avioliittorekisteriin.

Avioehtosopimus voi vaikuttaa lesken perintöasemaan, erityisesti osituksen kautta. Jos avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, leski ei saa osituksessa mitään vainajan omaisuudesta, ellei testamentti toisin määrää. Tämä voi vaikuttaa myös lakiosaan epäsuorasti.

Perunkirjoitus on lakimääräinen toimenpide, jossa kuolleen henkilön omaisuus ja velat selvitetään. Se toimii pohjana perinnönjaolle ja veroilmoitukselle. Perunkirjoitus on pakollinen, ja se tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (jatkoaikaa voi hakea).

Pääsääntöisesti kuolinpesän osakkaat, erityisesti se, joka on parhaiten perillä vainajan asioista (usein leski tai lapsi), vastaavat perunkirjoituksen järjestämisestä. He voivat kuitenkin antaa tehtävän esimerkiksi asianajajalle tai pesänselvittäjälle.

Perunkirjoituksen voi tehdä itse, mutta siihen liittyy paljon yksityiskohtia ja vaatimuksia. Moni käyttää ammattilaista, etenkin jos pesä on monimutkainen, omaisuutta on paljon tai osakkaita on useita.

Tarvitaan mm.:

- Vainajan virkatodistus ja sukuselvitys

- Testamentti (jos on)

- Avioehtosopimus (jos on)

- Tiedot omaisuudesta ja veloista

- Mahdolliset lahjakirjat ja tilinpäätökset

- Todistajien allekirjoitukset ja selvitys osakkaista

Verottaja voi määrätä veronkorotuksia tai toimittaa arvioverotuksen. Lisäksi perinnönjako ei voi edetä ilman perukirjaa. Tämä voi aiheuttaa viivästyksiä tai ristiriitoja osakkaiden kesken.

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla henkilö voi etukäteen määrätä, kuka hoitaa hänen asioitaan, jos hän menettää toimintakykynsä (esim. sairaus tai muistisairaus). Se tarjoaa joustavamman ja nopeamman vaihtoehdon viralliselle edunvalvojalle.

Se astuu voimaan, kun valtuutettu toimittaa sen maistraattiin (nyk. Digi- ja väestötietovirasto) ja saa sen vahvistetuksi lääkärinlausunnon perusteella, joka osoittaa valtuuttajan toimintakyvyn heikentymisen.

Valtuutuksen voi tehdä itse, mutta asiakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset (kirjallinen muoto, todistajat). Juridisen pätevyyden varmistamiseksi asiantuntija-apu on suositeltavaa, etenkin jos valtuutus on laaja tai yksityiskohtainen.

Se voi kattaa taloudelliset asiat (esim. pankkiasiat, myynnit, laskut) ja/tai henkilökohtaiset asiat (esim. asuminen, hoito). Valtuutuksen laajuus riippuu täysin siitä, mitä valtuuttaja haluaa määritellä.

Kyllä. Niin kauan kuin henkilö on oikeustoimikelpoinen, hän voi muuttaa tai peruuttaa valtuutuksen. Tämä tehdään kirjallisesti. Jos valtuutus on jo vahvistettu, peruuttaminen voi vaatia viranomaiskäsittelyä.